Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta listaamattomaan potentiaaliseen kasvuyritykseen, johon hänellä ei ole perhesiteitä. Koska tieteellisesti ei ole olemassa mitään määritelmää siitä, kuka on bisnesenkeli, määrittelee Lahti (2008) väitöskirjatutkimuksessaan bisnesenkelin kolmen ominaisuuden avulla:
- He esittelevät itsensä bisnesenkeleinä.
- Sijoittamisen tavoitteena on saada tuottoa.
- Sijoituksen arvo on yli 10 000 euroa.
Tyypillinen bisnesenkeli on 35–65-vuotias mies. Hän on toiminut joko ison yrityksen johtotehtävissä tai yrittäjänä merkittävän osan urastaan. Aikaa enkelitoiminnalle hänellä on vähintään yksi päivä viikossa. Keskeinen tunnuspiirre enkelille on, että hän kokee pystyvänsä vielä antamaan jotakin alkaville yrityksille.
Bisnesenkelisijoitus on aina vähemmistösijoitus (yleensä 10–40 %) ja se kohdistuu esivaiheeseen, aikaiseen- tai nopeaan kasvuvaiheeseen (kuvio 1). Pääomasijoitusyhtiöt (Venture Capitalist -rahoittajat) tekevät vastaavasti pääasiassa myöhemmän vaiheen vähemmistösijoituksia (Venture Capital investments) tai enemmistösijoituksia (Buyout). Yhteisiä maailmanlaajuisia määritelmiä yrityksen eri vaiheista ei ole olemassa, mutta niitä voisi kuvata seuraavasti:
Esivaihe (pre-seed) on vaihe, jossa on olemassa tiimi ja idea, mutta ei välttämättä edes yritystä. Sijoituksella mahdollistetaan tuotekehityksen ja ideoinnin ensimmäiset vaiheet.
Siemenvaiheessa (seed) tiimi on saanut hankittua työkalut ja tehtyä autotallissaan ensimmäisen tekeleen tuotteesta / palvelusta. Sijoitus käytetään tuotekehitykseen tai liiketoimintamallin todentamiseen ja käynnistämiseen.
Käynnistysvaihe / selviytyminen (startup /survival) on vaihe, jossa olemassa oleva tiimi on kasvanut, siirtynyt autotallista omiin tiloihin ja lanseerannut tuotteen ensimmäisen version. Liikevaihtoa on, mutta se ei riitä vielä menojen kattamiseen. Enkelisijoitus käytetään yleensä tuotekehitykseen tai käyttöpääomaan, eli kuolemanlaakson ylittämiseen.
Myöhemmässä kasvuvaiheessa (later growth) kotikaupungista laajennutaan kansainvälisille markkinoille ja kauppa käy. Sisään tuleva rahavirta ylittää ulosmenevän, ja kassa alkaa karttua. Sijoitus käytetään kasvun vauhdittamiseen.
Laajentumisessa (expansion) yhtiöllä on jo merkittävää liikevaihtoa, ja se pyrkii laajentumaan yhä uusille markkinoille, tuoteryhmille tai toimialoille.
Vaikka erityyppiset sijoittajat sijoittavat eri elinkaaren vaiheissa oleviin yrityksiin, on heillä kuitenkin jotain yhteisiäkin piirteitä. Merkittävimpänä yhteispiirteenä on alttius tehdä yhteissijoituksia (syndikaatteja). Syndikoidulla sijoituksella tarkoitetaan useamman sijoittajan yhteissijoitusta, jossa ryhmää edustaa yksi henkilö. Yhteissijoitukset mahdollistavat paremman riskienhallinnan ja hajautetumman portfolion samalla euromääräisellä sijoitussummalla. Yhteissijoitukset ovat myös hyvä keino päästä suurempiin sijoituksiin käsiksi. Suomessa on tyypillistä, että bisnesenkelit ja pääomasijoittajat tekevät myös ristiinsyndikoituja sijoituksia.
Koko Euroopassa arvioidaan olevan enkeleitä noin 260 000, Suomessa noin 1000. Suomi on tästä huolimatta kuitenkin tällä hetkellä yksi maailman parhaista alueista saada enkelisijoitus. FiBAN on noussut yhdeksi maailman suurimmista enkeliverkostoista yli 450 jäsenellään. Vuonna 2013 enkelirahoituksen sai prosentuaalisesti useampi hakija Suomessa kuin Piilaaksossa. Euromääräisesti mitattuna Suomessa sijoitettiin alkaviin yrityksiin enemmän kuin Saksassa. Osoituksena hyvästä toiminnasta FiBAN sai vuonna 2012 ja 2015 ”Vuoden Eurooppalainen enkeliverkosto 2011 / 2014” -palkinnot (EBAN), 2013 Finnvera sai ”Vuoden Eurooppalainen Seed-rahasto” –palkinnon.